Josko nyt olisi sopiva aika jatkaa eli onko sanottavaa.

• tekee hullunpitkiä kalastustyöpäiviä, Linkolan motiivia tällaiseen ajankäytön jakoon ihmettelen, kalastajia riittäisi, mutta omaperäisistä, karismaattisista luonneoitsijoista, kirjoittajista on pulaa
• syö kaloja raakana (norsseja ja silakoita)
• syö kalaa ja verkkoihin kuolleita lintuja ilmeisen pilaantuneina
• on sangen aankara isäntä soutajarengilleen
• jännää sekin että toisinaan kävi myymässä kalojaan kiertomyyntinä siis ovelta ovelle kaupustaen
• huumori niukkaa mutta omaperäistä

Erikoinen tyyppi on soutajakin (Alen). Melkoisen pitkä pinna hänellä, ihan hyvin kirjoittaakin. Pitkään kypsytteli kirjaa, havaintojen eli päiväkirja ja kirjan ilmestymisen väliä yli kymmenen vuotta. Fiksusti kysyi Linkolalta luvan kirjan julkaisemiseen.

(Linkolaa voisi mainita suunnilleen yhtä kuivakaksi mieheksi kuin tämä kelo)

Kannattaa lukea, Linkola on merkittävä mies. Kirja tuo taustaa ihmetellä ukkoa lajemmalta pohjalta

 Suomalainen on viisas, äänestääkin vakaumuksensa ja näyttöjen pohjalta.

Tässä vaalityömarttyyriudessa ihmetyttää myös luulottelu vaalityön ainutlaatuisuudesta. Kaikki työ tosissaan tehtynä on kovaa ja rankkaa. Mutta kukas se kissan hännän nostaa jossei kissa itse. 

Ilmiöstä myötähäpeä kuulee harvemmin puhuttavan. Luulen että perisuomalaiseen yleishäveliääseen luonteenlaatuun se kuitenkin kiinteästi kuuluu. Itsekin koen sitä usein. Toki Idolsit ja Euroviisut jäävät katsomatta ihan muista syistä. Yksi näistä muistaa syistä on etten  pidä sellaisesta musiikista joka ko ohjelmissa esitetään. Ehken suurempi syy kuitenkin on että ovat niin kovin astian makuisia. Puittteet, juontajat, koreografiat, asioiden ylenmääräinen hehkutus ja paisutus mediassa ovat saaneet suhteettomat mittasuhteet. Mutta hyvin meillä menee, voi päätellä vaikkapa siitä että jonkun Idols ehdokkaan harmittelu tuomarien ilkeydestä voi olla ison lehden pääuutinen.

Tässä on kaiken alku ja loppu.

Kesäajatukset syntyvät täällä. Surut unohtuvat ainakin pahimman ponnistuksen ajaksi.  Luonto on läsnä, ajatuksia ahdistavat rajat hämärtyvät. Rastaskin viihtyy, pesii yläpuolellla. Tänne päätyy paraskin konjakki ja entrecotee. Avoimesta ovesta näen meren, joskus purjeenkin. Pimeällä näen niiden muiston.

Miksi esimerkiksi Vaasa ei kehity

Joku syyhän siihen pitää olla että Vaasa ei ole kehittynyt viime vuosikymmeninä, käpertynyt niille sijoilleen. Edellytyksiä pitäisi olla. Onhan Vaasa ikimuistoinen maakuntakeskus, on yliopisto, on suuri sairaala, maantieteellinen Ruotsi yhteys, valtion laitoksia jne.

No yksi osasyy on tietysti tämä ihmisjärjen vastainen kuntarakenne. Ongelmat jotka johtuvat siitä että Mustasaari "piirittää" Vaasaa. Asioita ei suunnitella kokonaisuutena vaikka väestö ja suunnittelutarpeet käytännössä ovat yksi kokonaisuus. Mutta tämä ei selitä kaikkea. Onhan Suomessa kaupunkeja joita naapurikunta ympäröi mutta silti kehitys (väkiluvunkin) on ollut Vaasaan verrattuna ylivertaista.

Pitkään Vaasan ongelmaa ihmeteltyäni olen keksinyt mistä tämä muumioituminen johtuu. Niin monia hyviä puolia kuin  kaksikielisyyteen liittyykin niin luulen että juuri tämä on pysähtyneisyyden perimmäinen syy. Yksikielisissä kaupungeissahan päätöksenteko menee suunnilleen niin että oikeisto ja vasemmisto kiistelevät, etsivät kompromisseja miten ja mitä kehitetään kaupungin parhaaksi. Vaasassa on yksi rintama enemmän eli RKP. Ihan maalaisjärjellä on helppo kuvitella kuinka paljon vaikeampi on sovitella niin että löytyy kaikkia miellyttäviä ratkaisuja kun kahden päärintamaan sijasta osapuolia on kolme. Kun tähän vielä lisätään pohjalainen jääräpäisyys niin eiköhän tässä ole taustat Vaasan näivettyneisyydelle. No tietysti Pohjanmaalla niinkuin muuallakin kuntaliitosten vaikeuden perisyy on se että kunnalliselämään liittyvien (suoja)työpaikkojen määrä vähenee.

Miksi ihminen äänestää tiettyä ehdokasta eduskuntaan

Olen epäileväinen, kuvittelen että osa äänestäjistä suhtautuu asiaan liian kevyesti. Pelkäänpä vain että valintoja tehdään esim tällaisilla perusteilla:

- hän on nainen/mies

- hän on nuori/kokenut

- uskomus että rakennuttaa valtion varoilla tien tai jotain muuta hyvää omalle kylälle

- on niin hyvän näköinen

- koska on niin taitava gurlingin pelaaja

- on julkkis, paljon lööpeissä

- sukulainen tai muu tuttu

- oltiin kerran samassa hississä

- yhteinen harrastus

- yleisesti suosikki (ettei vaan ääni mene hukkaan)

- se tykkää haitarin soitosta

- sillä on koira/kissa

- vaimonsa/miehensä on niin kiva

Näin se menee usein eduskuntavaaleissa. Tällaisilla perusteilla valitaan ihmisiä neljäksi vuodeksi hoitamaan koko valtakunnan asioita. On se hyvä että on ryhmäkuria (puolueen tunnettu kanta) ja että se on kai aika pieni ryhmä joka päättää mitäm ieltä itse kukin puolue on asioista. Uskon että moni äänestämättä jättävä epäilee että kansanedustajavalintoja tehdään liikaa ylläkuvatuilla perusteilla.

Olisiko sinulla lisää ehdotuksia listalle?

Ei tavallinen ihminen (sinä ja minä) yleensä puhu itsestään monikossa.  Niin vielä enemmän suomalaisissa urheilijoissa ottaa päähän tämä loputon hokema "teemme parhaamme ja katsotaan sitten mihin se riittää". Vaikkapa tappaja asenteella kisaan lähtevä norjalaihiihtäjä ei ikiä tuollaista suustaan päästäisi.

Himo herkulliseen wiineriin, leivokseen, pitkoon, piiraaseen on jotain mitä ei voi ihmisjärjellä ymmärtää. Tavallisen perusihmisen elämähän on yhtä oman painon kanssa taistelua. Jos ei taistella ollaan ylipainoisia. Useimmat meistä tietävät vallan hyvin että ihan jo vaatimattomassa voisilmäpullassa piileskelee valtava määrä energiaa mutta silti niihin sorrutaan. Pullanhimoa voi hyvin verrata viinan ja tupakin tarpeeseen. Tai jotenkin se on vielä pahempaa tai salakavaalampaa, vaikkapa tupakan suhteen usein joko ollaan lakossa tai sitten poltetaan. Leivonnaisten kanssa luulotellaan olevamme vahvoilla, mutta enemmän tai vähemmän sorrumme. Voi tätä kurjuutta ja ihanuutta!